Rakkaalle... sinulle, joka elät.

Rakkaalle.

...sinulle, joka et enää elämän portilla mietiskele elämää niin kuin nuo muut; sinulle joka  e l ä t !


"Sydämen suuruus sellaisena kuin Suuri Salattu sen omistaa, tuo omatuntoja viettelevä jumala ja synnynnäinen pillipiipari, jonka ääni kykenee tunkeutumaan jokaisen sielun syvyyksiin, jonka jokaisessa sanassa ja katseessa piilee houkutus ja jonka taitoihin kuuluu kyky tulla nähdyksi tietynlaisena - ei omana itsenään, vaan sellaisena, että hänen seuraajansa tuntevat entistä suurempaa pakkoa painautua yhä lähemmäksi häntä, seurata häntä yhä syvemmin ja tiiviimmin... 

Sydämeltään suuri, joka vaientaa kaiken kovaäänisen ja omahyväisen ja opettaa sen kuuntelemaan: joka silottaa rosoiset sielut ja luo niihin uudenlaisen halun: halun levätä hiljaa aloillaan peilin tavoin, jotta kykenisi heijastamaan taivaan syvyyksiä...

Sydämeltään Suuri, joka opettaa harkitsemattoman ja hätäisen käden epäröimään ja käyttämään hellempää otetta, joka paljastaa kätketyn ja unohdetun aarteen - paksun läpikuultavan jään alla piilevän hyvyyden pisaran ja suloisen hengen voiman - ja joka taikavarvun tavoin löytää kaikki pitkään mudan ja hiekan vankeina lojuneet kultajyvät...

Sydämeltään Suuri, jonka kosketuksesta kaikki rikastuvat. Tuo rikkaus ei merkitse suosiota tai onnenpotkuja, eikä ihmistä siunata ja rasiteta antamalla hänelle muilla olevaa hyvää. Hänestä tulee sisäisesti rikkaampi ja hän kokee itsensä aivan uudella tavalla. Hänen sisimpänsä murretaan auki ja lauhkea tuuli puhaltaa häntä tunnustellen. Vaikka hänestä ehkä tuleekin epävarmempi, herkempi, haavoittuvampi ja rikkinäisempi, on hän silti täynnä toivoa jostakin vielä nimeämättömästä. Hän kulkee myötävirtaan täynnä uutta tahdonvoimaa - ja nousee virtaa vastaan uudenlaisella sisulla..."
(Nietzsche)