MUURILTAKATSOJA
Vanhan Testamentin profeetat uuden ajan ihmiselle
ESTER
TAIPUISAN PEHMOISUUDEN VOIMA
1 LUKU
Maallinen mahti. Lois-eläjien naamiohuvit. Presidentit ja kuninkaat ja ministerit ja sotaherrat ja rahatietäjät seurueineen kiertävät maailmaa toistensa kanssa rasvaisia kemuiluja pitäen ja toisiaan selkään taputellen. Ja samalla meille valehdellaan, että rahakirstun pohja näkyy jo, mutta kas! kas! maailman kiertäminen ja kemuilu ja juhlaparaatit ja loisto-autoilla ajamiset vaansenkun jatkuvat ja kansakuntien liput suorina liehuvat. Valheen vankkurit jyristävät yhäti kiihkeämmin eteenpäin kaiken todellisuuden karkottaen.
Nuo kuolleina syntyneet. Ymmärtämättöminä eläneet. Johtajamme. Papit. Piispat. Paavit. Elämästä mitään-tietämättömät lierot, oman rikkauden haavittelijat. Kolehtipussukka kiertää ja hyvää tehdään.
Minussa elää rakkaus. Rakkaus naista kohtaan. Hoivaava viisaus, silittelevä ja keinutteleva ylväys. Mutta tämä pappi. Nämä muurintakana-piilottelijat vihaavat naista, naiseuden pehmoista voimaa joka laskeutuu kuin untuvapeitto koko maan ylle. Puhdas rakkaus on sukupuoleton. Likaamaton rakkaus on sielun timanttivälke, sydämen liekin lepatus. Papin ja maan mahtavan rakkaus on lihan rakkaus. Naiseuden te saastutatte koska sisikuntanne on musta. Saarnamiehen mieli on pimeyden ruoska ja kyllä huomaan kuinka lihanpala nimitetty kieleksi hänen suussaan epävarmana muljahtelee jo.
Valheella on savijalat. Älkää ihmiseni katsoko murhaajaa. Alttari on aseteltu kyllä ja nätit liinat siloteltu. He rakastavat lihaa ja raiskaavat lapsemme. Lihallisesti js sielullisesti. Perkeleen-mielensä he näyttävät sotanäytöksissään. Lihan voitto on aina hengen tappio. Olette mätänevä turvonnut liha. Haisette jo ettekä sitä itse huomaa. Todellinen rakkaus on rajaton. Ei se tunne ikää ei sukupuolta ei valtioiden rajoja. Lihan mieli kylvää tuhoa. Hengen mieli kirkastaa todellisuuden. Minä olen nainen. Voin sen nyt sanoa. Naiseuden hoivaavassa viisaudessa synnyin ja siinä elän.
Ajatelkaa näin: mies tuhoaa, nainen parantaa.
Papin mielisairas luonto aivoitteli luoda naisesta saastaisuuden pesän, pahan ja viettelyksen juuren kaiken. Omaa vallan-ahneuttaan sen teki. Viinahuuruissaan. Raiskaushaluissaan. Onko kirkko eristänyt naiseuden ja liannut sen kaikkialla missä valtaa pitää? On kyllä. Naisena istun nyt aidallani ja näen.
Kirkko on alkujaan vaan pedofiili- ynnä homokultti.
Naiseuden ja miehuuden voimien yhdistyessä syntyy voiman ihminen. Lihani on miehen mutta olen nainen. Kavahdan miehiä ja astun sivuun. Rautaa on heillä käsissään ja umpiluuta otsansa. Ei asu viisaus miehessä ei. Miehuullisuus. Sotakunto. Oikeus tappaa ja raiskata. Velvollisuus tuhota välttämättömyyteen vedoten. Johan tämä mustassa kirjassakin jota ei mustaksi tahdota huomata mutta jalokiviä vilisemällä sisältää sanotaan: yhtyköön mies ja nainen yhdeksi lihaksi. Siinä on ihminen; ei mielipuolikas-eläimessä miehessä joka hän tänäkin päivänä yhä on nuijakättänsä itsetiedottomasti heilutellen. Nainen on kaunis. Mies itsenään irrallisena äly-luonnosta rumake niljake turvoke. Käännän hänestä katseeni pois sillä maailmankaikkeudellisen tietoisuuden hansikkaana jo näin ja ilmoitin.
Oih rakkaani, siskoni ja veljeni! Kauan etsin ja vihdoin löysin. Miehenä elän mutta naisena vaikutan. Naiseus on kaikki. Elämä. Nainen naulataan paaluun sillä hänen on tosi valta. Pappi pelkää ja raiskaa. Ei voi muuta osatakaan. Lihallisuuden surkea rujous. Miehen kunnia. Murhaamiskuntoisuus-mitalisade. Hävittäjä-ylilento. Jäykistettyniska-ohimarssi. Ohjus-seisokki valmiina raiskaamaan eikä mitään muuta. Valhe ei mene tänne läpi. Supiskaa papit ja muut keskenänne ja miehiänne eksyttäkää ja murhasta palkitkaa. Naiseus. Kauneus. Elämän kirkkauden kunnia! Ihana elämä!
Mies; olet hyttynen sormieni välissä. Mitä siis teen? Ehkä nipistän ehkäpä en... otsaani kivistää hitusen kävelen omiin oloihini.
Älkääkä minua kadehtiko, osani on raskaskin. Mutta ilolla tämän kuorman kannan ja seljästäni totuuden eteenne pudotan. Juokse mies juokse pois silmieni edestä sillä olet lokaa. Naisen minä tahdon nähdä ja tuntea. Pehmeyden, viisauden, suolaisen kyynelkarpalon maistaa rinnoiltaan. Mies olet kova mutta katkeat. Nainen rakkautensa palossa taipuisana ympärilleni vartensa kietoo. Rakkaus on sukupuoleton. Mies vihaa. Nainen ymmärtää.
2 LUKU
Kuten ylväs ja viisas Mordokai rakasti ja katsoi ylen kauniin otto-tyttärensä, joka kuninkaan palatsiin valittiin tämän neitsyiden vaimoehdokkaiden joukkoon kauneuden-hoitojansa saamaan, Esterin perään niin minäkin katson - ja tiedä tämä todella - lasteni perään, kun sinä likainen pappi ja johtaja ja kansanedustaja saleissa ja hovisalongeissasi hiivit viattomia sydänlapsia kärkkyen.
Tämä seuraava on laki eikä siihen ole poikkeuksia: mitä korkeampi asema maallisessa hallinnossa sitä likaisempi mieli ja mustempi sydän. Valheesi on rumasti esillä, sinä mahtava äänestäjien valheella-saalistaja, tee tekosi ja harhautuksesi, ei se auta. Heillä on raha, autokuski ja tummat takaikkunat ja luulevat olevansa suojassa. Väärin! Te pelkäätte ja kiemurtelette ja juonitte ja ihmisilleni medioissa valhettelette, hienosti pukeudutte, ettei alastomuutenne näkyisi ja lasejanne kilistelette ritarisaleissanne verta käsissänne ja äänettömiä lasteni kauhunhuutoja rintataskussanne.
Minä olen vallassa. Tieto ja voima on minun. Rakkauden tahto ja aikomus on kuiva sytykkeeni, totuuden sana tulikipunani kuninkuus-sydämeni roihussa. Minä olen valta. Minä olen yläpuolellanne. Ettekä te sitä näe sillä minä olen tietoisuutenne piirin ulkopuolella.
Valkeus on keskuudessanne mutta pimeys ei sitä käsitä. Toisianne hirsipuuhun ripustelette. Saatanan aisankannattajat. Syntyvältä lapseltani ihmisyyden oikeuden riistätte kansalaiseksenne kastaen. Sosiaaliturvatunnus. Pedon merkki. Lihan mieli ei saata tuntea elävää sielua eikä siten tunnustaa ihmistä, elämänälyn elävää poikaa. Pannaan kirkon kirjoihin ja kansiin jotta ei elämään jäisi. Vuodet lasketaan ja sotaväkeen pakotetaan. Ettei vaan iloon ja vapauteen lentäisi kaunis ja uljas lapsi.
666, pedon merkki; unohtakaa nämä. Napsitaan tähän nyt totuuden ilmoitus: antikristuksen henki on ollut jo ainakin muinaisen Egyptin valtion ajoista niskassanne. Ajatelkaahan itse: väenlaskenta; poikalasten luetteloiminen; sotakuntoisten miesten kutsunnat.
Valtio ja siinä valtiossa loisiva kirkko on piru. Itse Paha. Tuo Egyptin valtio oli ensimmäinen onnistuneesti toteutettu NewWorldOrder-järjestys. Ihmiset laskettiin ja merkittiin - paholaisen leimalla - kansalaisiksi, pirun valtapiirin orjiksi sidottiin. Mikä on muuttunut tähän päivään? Eipä mikään. Yritä olla paperiton. Sosiaaliturvatunnukseton. Yritäpä olla ihminen, luoja, elämän oma poika ja olet samalla karkuri, halveksittava hylkiö ja lainsuojaton. Pyssymiehet ja verikoirat ovat hetimiten perässäsi, olet laillista riistaa jonka saa ampua jota saa jahdata ja kiusata. Lastensuojeluviranomainen. Sosiaalipalvelutoimisto. Kela.
Annapa kätesi ja siihen leima niin valtio tarjoaa turvan - siltä itseltään. Mafia.
Valtiollinen laillinen mafia. Mitenkä voi olla laillinen? Koskapa mafiosot itse ovat maallisen lain luoneet ja päällemme naureskelevat tee mitä sanon ja luovuta elämäsi minulle muutoin en suojele sinua minulta itseltäni.
Demonilla on miljoona kättä. Kymmeniä miljoonia sormia. Käsi lyö ja toinen ilmestyy tarjoamaan laastaria. Kansaneläkelaitos maksaa silkkaa hyvyyttään asumistukea ylikansalliselle asunnontarjoajalle - ei sinulle. Saatanallinen verkko. Mutta minä olen tullut ja olen katkonut ja karistanut kiristävät solmut niskastani ja ilmoitan totuuden. Rakastakaa totuutta! Elämä on tässä ja nyt eikä eläkepäivissä. Niitä ei ikuna tule. Voithan jäädä ja odottaa katsoa saapuisivatkohan? Nuo ihanat päiväsi. Elosi kirkkaat aamut. Ne ovat siellä kyllä. Ovat. Ja ovat. Voin kertoa tämän ettet sitten kovinkaan pettyisi. Tule vain rakas mukaani, viileisiin tuuliin, iki-kuusten varjoihin, rakkauden siipien tuttuun huomaan, nuotio-tulen tanssin taikapiiriin.
3 LUKU
Uusi valtakunta on täällä. Se saartaa kaikkialta likaista kaupunkiasi, sinä valtio. Sinä peto. Minä seison voimallisena omalla maallani vaikka sanot että se ei ole omani. Maa jota jalkani tallaa on minun. Mitä teet sille? Minä olen kuningas. Sinun lakisi ei ole minun lakini. Lainlaatijat ja kirjaviisaat eli tyhmät ja hengessä kuolleet ovat luoneet elämän- ja todellisuuden-tukahuttamislainsäädännön ja järjestyspykälät joiden nojalla valhetta jyrätään ja kaikkea puhdasta elämää säteilevää kaunista liataan ja maahan hakataan.
Sinun kuollut lakisi ei ole minun lakini. Minun lakini on elävä laki. Minun lakini on kirjoitettu ylös kirjaan jota sinä et voi nähdä.
Ihmetyttääkö? Pelottaako? Tuskin sillä olet siksi kaukana ymmärrykseni tasoista että kiellät kaiken. Olen kuningas omalla maallani ja valtakuntani nimi on elävä ja iloitseva sydän, kaunis aamuni koitto, elämäni viheriöivä kevät. Ei maallisella laillasi, eduskunta ja sen jumi-järkiset, puolusteta ihmistä vaan vallassa-olijoita, valheen parasiitteja limaisia kiemurtelijoita jotka omaa eritettänsä vaan kaikkialle tahtovat tahrata.
Minua et likaa, olen oma herrani. Sinua valtio en kuuntele. Olet silmissäni saasta. Kuollut. Merkityksetön. Kimppuusi minä olen hyökännyt ja se on sinulle paha juttu. Painostava ilma olet sinä kaupunki ja tieltäsi pääni käännän raikkaaseen tuuleen. Likainen kaupunki kuule: seassasi on kansa. Pyhä kansa. He tietävät, tuntevat. He ovat todellisia lapsia. Ei tämä kansa ole Jerusalemissa vaan täällä Järvenpäässä. Mikkelissä. Rovaniemellä. Espoossa. Inarissa. Sonkajärvellä. Se on näkymätön kansa. Näkymätön sokealle - sinulle, valtio. Se on kansa joka ymmärtää ja näkee. Minun silmilläni he katsovat nuo kauniit ja ylväät ja sinun sortamasi ja vainoamasi. He löytävät rauhan, mutta sinä vapiset hamaan vääjäämättömään loppuusi asti.
Maallinen laki ja asetus on vessapaperini. Puolustusministerin naama tikkatauluni. Härän silmä. Toinen heti perään. Kaikki onnistuu kun kirkastaa kasvonsa ja näkee. Emme me ole kansalaisiasi me viisaat ja rakkaudelliset. Me olemme omia kansalaisiamme. Kuninkaita pyhällä maallamme. Hän joka elää ymmärryksestä on kuningas.
Taivaan valtakunta on nyt.
Aivan turhaa syödä papin tyrkyttämää ruumiin leipää ja juoda murhassa vuodatettu veri. Sairasta taikauskoa kaikki tyynni. Olet kirjoittanut lain että minut ja minun kansani tulee tuhota. Viisaus tulee tappaa. Tieto tulee ajaa kauas pois näkymättömiin. Totuus tulee vääntää valheeksi valhe totuudeksi. Mutta minkäs teet kun olen ulkopuolellasi? Olen usvaa jota miekallasi huidot. On pyhä kansa joka palaa Jerusalemiin. Vale. Juutalainen valittu kansa joka messiastaan odottaa. Vale. He ovat pappien heureka häivyttämään totuus. Kun totuus, joka on aina tietoisuudessa elävä, tahdotaan tuhota loihditaan esille maallinen kuva; "Juutalainen kansa" "Jeesus Jumalan poika" "Pyhä maa" ja korotetaan se. Sillä sitten ratsastetaan ja murhataan tarvittaessa ja esitellään tämä jumalamme tahtona.
Kuulkaa: minä kirjoitan näitä sanoja ja minun allani on pyhä maa. Minä olen valittu kansa. Minä olen messias ja kuningas jota odotettu on. Minä olen se. Odotus on päättynyt.
