On kysymys jota ei saa esittää.
Mikä kysymys voi olla sellainen?
Ja miksi sitä kysymystä ei saa esittää?
Seuraavan Chris Rean menestyskappaleen sanat, tässä suomen kielelle sovitettuna, tarttuvat mutkitta tähän aiheeseen, kiellettyyn aiheeseen.
Kysymys, jota ei saa esittää, kuuluu:
Olemmeko me ihmiskuntana tieteinemme ja teknologioinemme lähestymässä kehityksen vai rappion huippupistettä?
Mutta minkä ihmeen vuoksi näin tärkeätä kysymystä ei saa julkisesti esittää ja sitä vakavasti pohtia? Sen tähden, koska jo tämän kysymyksen esittäminen eli tärkeäksi tunnustaminen vääjäämättä paljastaa totuuden. Tämän kysymyksen vakavamielinen esille asettaminen saa ihmisten a j a t u k s e n liikkeelle, ja ihmisten ajatuksen käynnistyminen ei ole kaikkien mieleen. Tavallisten ihmisten, sinun ja minun, herääminen (ajatuksen käynnistyminen) riistää vallan heiltä, jotka ovat meitä vuosituhansien ajan hallinneet ja tehneet meistä koneita, tahdottomia biorobotteja (kirjasuositus: Vladimir Megre: Suvun kirja).
Kysymys on esitetty.
Chris, ole hyvä!
Tie helvettiin
Vielä hetken tässä seison
joki kuollut kuohuaa
mä vastarantaa katson ihan hiljaa
Valot kaupungin meidät koittaa
elon onneen opastaa
astut varjoon ja huomaat, olit yksin
Sulle hymyilen ja sä pelkäät
- kuka mies tuo outo on
ei lapsen pitäisi epäillä vaan elää elämä
Taas uusi tekniikan läpimurto?
ei ei, me ollaan tiellä helvettiin
Oot olemassa jos luottoa löytyy
ja kaiken takaisin maksaa saat
on sielusi paperisilppua
tuulena taivaalla
Katso maailmaa, avaa silmäs
mitä näetkään?
sinun täytyy herätä ja huomata
Et kaahaa kuninkaiden valtatiellä
ei ei, olet matkalla helvettiin.
(Chris Rea. Suom. S.M.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti